Pronssi
10 faktaa pronssista
Merkittävä metalli, jonka mukaan on nimetty kokonainen historiallinen aikakausi. Eikä suotta, sillä pronssia on käytetty yhteiskunnan kehittämiseen useiden vuosituhansien ajan.
1. Etelä- ja Keski-Euroopassa alettiin käyttää pronssia noin 3000 eKr., kun taas Pohjois-Eurooppaan se saapui vasta noin 1700 eKr.
2. Pronssi itsessään ei ole alkumetalli kuten esimerkiksi kulta, hopea ja kupari, vaan se on yleisnimitys kupariseoksille, jotka voidaan jakaa kolmeen pääryhmään.
1) Lyijytetyt pronssit: Lyijyllä ja tinalla seostettu kupari lyijypitoisuuden ollessa välillä 2-7%.
2) Tinapronssit: Tinalla seostettu kupari, tinan määränä yleisesti 5-14%.
3) Alumiinipronssit: Alumiinilla seostettu kupari, alumiinin määränä yleisesti 6-11%
3. Toisin kuin esimerkiksi kupari ja alumiini, lähes kaikki pronssituotteet tehdään erilaisia valumenetelmiä käyttäen. Tästä johtuen pinta pronsseissa ei juuri koskaan ole sileä vaan puhutaan niin sanotusta raakapinnasta (lähinnä tangot ja putket). Kun tuotteita on pintakäsitelty sorvaamalla tai muulla tavoin, pronssin oma väri ja metallinen ulkoasu tulevat hienosti esiin. On huomattava kuitenkin, että tinapronssista valmistettavat ohuehkot nauhat ja levyt toki toimitetaan sileällä pinnalla.
4. Seoksesta riippuen, voi pronssilla olla laaja värikirjo kellertävästä punertavaan ja jopa tumman ruskeaan. Tämä on kuitenkin lähinnä ominaisuus, jota ei voida itse valita, koska värisävy saattaa olla erilainen myös samana seoksena tehtaasta riippuen.
5. Yleisesti ottaen pronssit kestävät erinomaisesti korroosiota, mikä tekee niistä houkuttelevan vaihtoehdon raakoihin ilmasto-olosuhteisiin. Lujuuden suhteen yksittäiset eri seokset eroavat kuitenkin toisistaan ja oikea valinta riippuukin siitä, tarvitaanko erityisesti juuri lujuutta ja kovuutta vai sittenkin hyviä liukuominaisuuksia, joita taas tarvitaan esimerkiksi laakerituotteissa.
6. Pronsseille tunnusomaista on helppo työstettävyys. Näin ollen pronssia onkin saatavana koneistettavaksi valmiina pyörötankoina. Huomioitavaa kuitenkin on, että kovuutensa takia alumiinipronssit ovat vaikeammin työstettäviä kuin muut pronssiseokset.
7. Pronssien ominaisuuksista johtuen tyypillisiä käyttökohteita materiaalille ovat muun muassa kaikki mekaanisesti kuluvat osat kuten pumput, hammaspyörät, venttiilit ja sovitteet sekä liukukiskot.
8. Pronssia käytetään paljon myös meriolosuhteissa kun tarvitaan loistavia korroosio-ominaisuuksia ja paineenkestoa. Silloin oikea valinta on alumiinipronssi. Sen etuna tulee myös erittäin hyvä kulutuksen kestävyys. Muita klassisia sovelluksia alumiinipronssille ovat myös muun muassa rakennusteollisuuden koneet ja laitteet sekä laivojen potkurit.
9. Suuri osa kolikoista on valmistettu pronssiseoksista. Käytännössä muun muassa Tanskan eri kruunukolikot ovat tinapronssia, nikkelipronssia ja alumiinipronssia.
Kun taas eurokolikoiden seossuhteet ovat: 10 – 50 sentin eurokolikot, 89% kuparia, 5% alumiinia, 5% sinkkiä ja 1% tinaa. Yhden euron kolikko 75% kuparia, 20% sinkkiä ja 5% nikkeliä. Ja kahden euron kolikko 75% kuparia ja 25% nikkeliä.
10. Elintarviketeollisuuteen on olemassa omat vaatimuksensa ja niihin voidaan vastata AMPCO® 8, AMPCO® 18 ja AMPCO® M4 -seoksilla. Näiden laatujen ominaisuutena on myös poikkeuksellinen kovuus sekä kulutuskestävyys. Näitä seoksia voidaan käyttää yhdessä erilaisten terästen kanssa esimerkiksi laakereina.
